A-Training, Antti Ylänen
No siis minä itse päätän miten opetan. Tietenkin.
Kaikki kouluttajat ja opettajat opettavat omalla tavallaan, omalla tyylillään, tietysti. Mutta, entäs jos minun koulutustyylini ei sovikaan tälle ryhmälle tai ryhmässä jollekin henkilölle? Jos huomaan kouluttajana, että asia ei mene perille. Vaikka minä pistän parastani, kurssilainen hermostuu tai turhautuu tai pyytää jatkuvasti apua.
Mitäs sitten tehdään?
Onko sinulle, kouluttaja, käynyt opiskelijana luokassa joskus jollain kurssilla ollessasi niin, että oma oppiminen ei etene? Minulle on käynyt. Tunne on erittäin ikävä.
Oma näkemykseni on, että jos kurssilaiseni ei tajua asiaa, vaikka minä häntä opetan, minun kouluttajana pitää muuttaa jotain tekemisessäni, opetustavoissani.
Minulla täytyy siis olla vaihtoehtoja, miten esitän asioita tai miten aktivoin kurssilaista, mitä hänen pitäisi tehdä tai olla tekemättä.
Ainakin seuraavat asiat tekevät meistä erilaisia oppijoita, siis ohjauksenkin pitäisi olla erilaista tilanteen mukaan:
Siis kuka sen nyt sitten päättää, miten minä koulutan, millä menetelmillä?
Sen päättää tilanne, näenkö tilannetta, ja minun rajoittunut opettamisosaamiseni. Minun täytyy huomata, jos asia ei mene perille, jolloin minulla toivottavasti on vaihtoehto, miten esitän asian. Ehkä minulla pitäisi olla suorastaan monia vaihtoehtoja asian esittämiseen.
Antti